Köyhyys, väkivalta ja paperittomuus lisäävät ihmiskauppaa – EU:n ihmiskaupan vastaista päivää vietetään 18.10.2018

18.10.2018 vietetään EU:n ihmiskaupan vastaista päivää. Pro-tukipiste on julkaissut ihmiskaupan tunnistamiseen liittyviä animaatioita kuudella kielellä.

 

Erityisasiantuntija Essi Thesslund, olet työskennellyt vuosia ihmiskaupan uhrien kanssa. Mitä ihmiskauppa on?

 

 ”Ihmisiin voidaan kohdistaa erilaista hyväksikäyttöä ja kontrollia, joka luokitellaan ihmiskaupaksi. Tunnetuin ihmiskaupan muoto liittyy seksin myymiseen liittyvään alistamiseen ja hyväksikäyttöön, eli siihen, että ihmisiä painostetaan tai pakotetaan myymään seksiä.

Ihmiskauppa voi liittyä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai työvoiman hyväksikäyttöön, rikolliseen toimintaan pakottamiseen tai ihmiskauppa voi tapahtua esimerkiksi järjestetyn tai pakkoavioliiton kontekstissa. Ihmiskaupan uhri voi myös olla suomalainen tai ihan minkä maalainen vaan. Kyse ei ole aina siirtolaisuuteen liittyvästä ilmiöstä, vaan ihan valtaväestöön kuuluvatkin voivat joutua hyväksikäytön kohteeksi.”

 

Kenestä me puhumme, kun me puhumme ihmiskaupan uhreista?

 

”Ihmiskaupassa uhria kontrolloidaan ja hyväksikäytetään. Se voi tapahtua esimerkiksi niin, että ravintolatyöntekijä ei pysty kontrolloimaan sitä, kuinka paljon hän tekee töitä ja hän joutuu työskentelemään epäinhimillisissä olosuhteissa.

Toisaalta ihmiskauppa on myös rikosnimike. Ihmiskaupparikoksen uhri on oikeutettu tiettyihin palveluihin ja esimerkiksi erityiseen oleskelulupaan. Siksi on tärkeää, että tunnistetaan, onko kyseessä ihmiskaupparikos vai ei.”

 

Miksi ihminen joutuu tällaisen hyväksikäytön piiriin?

 

”Siihen, miksi ihminen joutuu työskentelemään esimerkiksi neljätoista tuntia päivässä ravintolassa tai siivoamassa ilman palkkaa voi liittyä uhkailua tai kiristämistä. Uhkailu voi kohdistua häneen tai hänen läheisiinsä. Usein on kuitenkin kyse globaalimmalla tasolla valtioiden ja ihmisryhmien välisistä elintasoeroista. Esimerkiksi köyhyys tai oleskeluluvan puute voi altistaa ihmisen siihen, että hänen on pakko valita huonoista vaihtoehdoista se, jolla hän voi tulla toimeen.”

 

Mitkä ihmisryhmät joutuvat erityisen helposti hyväksikäytetyiksi?

 

”On ihmisiä, joiden lähtökohtainen asema Suomessa on heikko. Se voi johtua henkilöhistoriallisista syistä. Voi olla, että ihminen on kokenut väkivaltaa tai hyväksikäyttöä jo lapsena ja nuorena ja on tämän takia suojattomampi manipulaatiolle tai värväysyrityksille.

Toisaalta kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä verkostoja, joiden kautta voisi hakea apua hyväksikäyttötilanteeseen. Monilla ei esimerkiksi ole oikeutta tehdä töitä Suomessa tai Euroopassa, tai ylipäätään oikeutta oleskella Suomessa. Se tarkoittaa sitä, että toimeentulon vaihtoehdot joudutaan valitsemaan harmaalta alueelta. Esimerkiksi paperittomilla ihmisillä ei välttämättä ole mahdollisuutta neuvotella tekemänsä työn ehdoista. He ovat aikalailla riippuvaisia työnantajastaan ja heidän on vaikea irrottautua hyväksikäytöstä, jos sitä tapahtuu.”

 

Tuottaako siis oikeuksien puute ihmiskauppaa?

 

”Kyllä. Haavoittuva asema tarkoittaa sitä, että ihminen on oikeudellisesti suojaton: hänellä ei ole oikeutta oleskella maassa, ei ole oikeutta työntekoon tai esimerkiksi sosiaaliturvaan. Muita haavoittuvuuksia tuottavia asioita ovat juuri yksilön sosiaalisiin verkostoihin ja kehityshistoriaan liittyvät asiat. Esimerkiksi ihan se, että on joutunut kasvamaan perheessä, jossa ei ole turvallista aikuista. Se voi altistaa ihmisen myöhemmällä iällä hyväksikäytölle.”

 

Miten se on vaikuttanut, että näitä oikeuksia, kuten oleskelulupaedellytyksiä, ollaan viime vuonna Suomessa heikennetty?

 

”Me olemme Suomessa nyt siinä tilanteessa, että meillä on enemmän kuin koskaan ihmisiä, joilla ei ole oikeutta oleskella täällä. Puhutaan niin sanotuista uuspaperittomista. Tämä tarkoittaa käytännössä turvapaikkaa hakeneita, jotka ovat saaneet viimeisen kielteisen oleskelulupapäätöksen ja heidät on poistettu vastaanottokeskuksista. Heillä ei ole paikkaa, missä asua, tai oikeutta olla täällä. Viranomaiset näyttäytyvät heille uhkana, sillä he pelkäävät maasta poistamista.”

 

Onko tämä näkynyt Pro-tukipisteen työssä?

 

”On se näkynyt myös meillä. Meille tulee asiakkaita, jotka ovat käyneet läpi turvapaikkaprosessin ja saaneet sen viimeisen päätöksen. He ovat mahdollisesti painuneet maan alle, eli pois viranomaisten tiedosta, eivätkä he ole minkään etuuden, kuten vastaanottorahan tai toimeentulotuen piirissä. Tämän jälkeen heidät on mahdollisesti rekrytoitu työhön tai he ovat saattaneet joutua maksamaan majoituksestaan seksuaalisella hyväksikäytöllä, eli myymällä seksiä.

Kyse ei ole pelkästään huonoista olosuhteista, vaan tähän kuvioon voi liittyä myös hallintaa: joku hyötyy heidän tilanteestaan. Hyväksikäyttäjä voi tietää tämän henkilön aseman ja uhkailla paljastavansa ihmisen viranomaisille. Se on iso pelote. Ihmisillä saattaa myös olla isot velat taakkanaan. He ovat ehkä joutuneet turvautumaan ihmissalakuljettajiin pyrkiessään Eurooppaan. Hyväksikäyttäjä voi käyttää tätä hyväkseen ja pakottaa maksamaan tätä velkaa.”

 

Kuinka monista tällaisista tapauksista puhutaan?

 

”Toistaiseksi puhutaan kourallisesta tapauksia, jotka ovat tulleet Pro-tukipisteen tietoon. Rikosuhripäivystyksen puolella on nähty myös monenlaista hyväksikäyttöä, joka on liittynyt työolosuhteisiin. Suomessa on työnantajia, jotka ovat huomanneet tilanteen ja esimerkiksi siivousalalla tai muilla matalapalkka-aloilla käytetään hyväksi paperittomia, aiemmin turvapaikkaa hakeneita ihmisiä.

Tämä tarkoittaa sitä, että ei esimerkiksi makseta juuri palkkaa, teetetään työtä ehdoilla millä hyvänsä ja hyödytään sillä, että ihmisellä ei ole mahdollisuutta irrottautua tilanteesta ihan jo hänen oikeudellisesta asemastaan johtuen.”

 

Miksi he eivät ole hakeneet ja saaneet apua?

 

”Monilla on se tilanne, että he ovat jo aiemmin kokeneet viranomaiset uhaksi. Käytännössä esimerkiksi poliisin ulkomaalaisvalvonta on sitä toimintaa, jossa he ovat tavanneet poliisin. Tällöin avun hakeminen viranomaisilta, jotka ovat aiemmin näyttäytyneet sinulle uhkana, on aika epätodennäköinen vaihtoehto.

Kaikki nämä ihmiset eivät tule järjestöjenkään piiriin. Viranomaisista irrallaan olevat järjestöt ja muut anonyymejä matalan kynnyksen palveluita tarjoavat tahot kuitenkin kohtaavat näitä ihmisiä. Tällöin heille tulee kertoa heidän oikeuksistaan Suomessa. Mutta, kuten tiedämme, ihmiskaupan uhrit eivät aina saa heille kuuluvaa apua, vaikka he sitä hakisivatkin.”

 

EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä Pro-tukipiste julkaisee ihmiskaupan tunnistamista tukevia animaatioita useina kieliversioina.