EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä: Kolmannen sektorin toimijat vaativat ihmiskaupan uhreille vahvempaa suojelua

100-vuotiaan Suomen ja kaikkien sen asukkaiden etu on se, että vakavaan rikollisuuteen puututaan ja että rikoksen uhriksi joutunut henkilö asemastaan riippumatta voi luottaa siihen, että häntä suojellaan. Ihmiskaupparikosten kohdalla valtio on myös kansainvälisten sopimusten kautta sitoutunut suojelemaan uhreja esimerkiksi kostotoimenpiteiltä.

Ihmiskaupan uhri saattaa ottaa suuren riskin hakiessaan apua tai todistaessaan tekijää vastaan, vaikka uhrin kertomus on useimmiten välttämätön rikollisten vastuuseen saattamiseksi. Kun uhri on ulkomaalaistaustainen, hän saattaa apua hakiessaan esimerkiksi asettaa läheisensä kotimaassaan alttiiksi tekijöiden kostotoimille. Hän voi myös hyväksikäytöstä ilmoittamisen seurauksena menettää perhe- tai työsuhteeseen perustuvan oleskelulupansa ja toimeentulonsa. Mikäli rikosta päädytään tutkimaan muuna kuin ihmiskauppana, hän menettää myös oikeutensa ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun tukeen.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat paperittomat ihmiset. Kun paperiton joutuu ihmiskaupan tai muun vakavan rikoksen uhriksi, hän ei usein uskalla hakea apua viranomaisilta pelätessään tekijän koston lisäksi maasta poistamista ja tyhjän päälle jäämistä. Järjestöjen tietoon tulee jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat erittäin huonossa tilanteessa, mutta eivät uskalla irtautua siitä ja hakeutua avun piiriin. Tästä hyötyvät ainoastaan rikoksentekijät.

On kaikkien etu, että uhrit voivat luottaa saavansa suojelua. Rikostorjunnan tavoitteet toteutuvat vain, jos uhri saa tarpeitaan vastaavaa tukea ja suojaa Suomessa tai siellä minne hän haluaa tai joutuu palaamaan, ottaen huomioon myös uhrin alaikäisten lasten tilanteen.

Ulkomaalaistaustaisten ihmiskaupan uhrien asemaa tulee parantaa esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle ja sen moniammatilliselle työryhmälle annetaan oikeus tunnistaa henkilö ihmiskaupan uhriksi ja jatkaa hänelle tarjottavia ihmiskaupan uhrille tarkoitettuja palveluita myös silloin, kun rikosta tutkitaan Suomessa, riippumatta sitä miten rikosprosessi etenee. Nykytilanteessa uhri menettää oikeutensa apuun, mikäli rikosta ei jostain syystä käsitellä rikosprosessissa ihmiskauppana. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voi nykytilanteessa tunnistaa ihmiskaupan uhriksi vain sellaiset henkilöt, joiden kohdalla rikosta ei voi tutkia Suomessa.
• Luodaan ns. palomuuri, jotta paperittomat ihmiskaupan ja muiden hyväksikäyttörikosten uhrit voivat raportoida vakavista rikoksista pelkäämättä maasta poistamista
• Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ja esimerkiksi rikoksen paljastamisesta tai tekijää vastaan todistamisesta aiheutuvat mahdolliset seuraukset otetaan paremmin huomioon oleskelulupaprosessissa. Uhrien lasten ja alaikäisten uhrien kohdalla tehdään oleskelulupaharkinnassa perusteellinen lapsen edun selvitys konsultoimalla lastensuojelun ammattilaisia.

”Uhrien todellisuutta työssämme näkevinä järjestöinä tarjoamme asiantuntemustamme päättäjille ja viranomaisille, jotta saisimme yhdessä kehitettyä sellaisen järjestelmän, joka antaa ihmiskaupan ja muiden vakavien rikosten uhreille mahdollisuuden saada apua ja raportoida kokemansa ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista. Tämä auttaa torjumaan vakavaa rikollisuutta ja rakentamaan turvallista yhteiskuntaa kaikille”, sanoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Ihmiskaupan vastainen verkosto (IKV-verkosto) on kolmannen sektorin ja tutkijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on jakaa ja tuottaa tietoa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisesta ja vaikuttaa yhdessä niihin rakenteisiin, joiden kautta ihmiskaupan vastaista toimintaa ja uhrien auttamista voidaan parantaa ja tehostaa. Verkoston toimintaa koordinoi Rikosuhripäivystys.

Lisätietoa:

Pia Marttila, ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori, Rikosuhripäivystys, 040 630 9669
Essi Thesslund, ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija, Pro-tukipiste ry, 045 120 7224

Verkoston jäsenet:

Amnesty International Suomen osasto
Ensi- ja turvakotien liitto
Exit – pois prostituutiosta ry
Filantropia ry
Filoksenia ry
FinnWID
Global Clinic Turku
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Ihmisoikeusliitto ry
Kirkkohallitus
Lasten perusoikeudet ry
Lastensuojelun Keskusliitto ry
Monika-Naiset liitto ry
Naisasialiitto Unioni ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Pakolaisneuvonta ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Pelastakaa lapset ry
Pro-tukipiste ry
Rikosuhripäivystys
Samaria rf
Sexpo-säätiö
Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry
Suomen Lähetysseura ry
Suomen Mielenterveysseura
Suomen NNKY-liitto ry
Suomen Punainen Risti
Suomen UNICEF ry
Tukinainen ry
Vapauta Uhri ry
Yhteiset Lapsemme ry