Jokainen meistä on saanut alkunsa suojaamattomassa seksisuhteessa

Tämä oli Maailman terveysjärjestön WHO:n tiedotteen otsikko heinäkuussa 2014. WHO:n mukaan ennaltaehkäisevä hiv-lääkitys tulisi ottaa käyttöön suurimmassa riskissä olevien väestöryhmien kohdalla. Näitä ryhmiä ovat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa, seksityöntekijät ja transsukupuoliset naiset. Heille WHO suosittelee ennaltaehkäisevän hiv-lääkityksen käyttöönottoa.

Tällä toimenpiteellä voitaisiin ehkäistä noin miljoona uutta hiv-tartuntaa pelkästään miesten keskuudessa, joilla on seksiä miesten kanssa. Suomalaiset asiantuntijat tyrmäsivät tuoreeltaan ennaltaehkäisevän lääkkeen käyttöönoton Suomessa, vedoten lääkityksen hintaan ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön.

Asiantuntijoiden ja päättäjien olisi kuitenkin syytä pysähtyä miettimään aihetta hieman tarkemmin.

Jos kuuluisit riskiryhmään ja voisit välttää hiv-tartunnan yhdellä pillerillä päivässä, haluaisitko tuon pillerin? Kysymykseen on helppo vastata kyllä, vaikka asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Ennaltaehkäisevä lääkitys on otettava tarkasti joka päivä, ja lääkkeestä voi seurata monenlaisia pitkäaikaisvaikutuksia.

Itselläni on kokemuksia hiv-lääkkeiden sivuvaikutuksista 19 vuoden ajalta, mutta siitä huolimatta valitsisin mieluummin nuo kaikki sivuvaikutukset, jos voisin välttyä tartunnalta. Hiv-tartunta on nimittäin paljon muutakin kuin fyysinen terveyshaitta. Fyysistä sairastamista huomattavasti suurempi vaikuttava tekijä on se, kuinka hiv-tartunnan kantajiin suhtaudutaan.

Nykyisin saatavilla olevat lääkkeet ovat muuttaneet hivin vaikutusta tartunnan saaneen elämään. Kun ajattelee nykyisten lääkkeiden vaikutusta uusiin tartuntoihin, tuntuu hivin kantajiin kohdistuva leima ristiriitaiselta. Hiv ei enää tartu sellaiselta henkilöltä, joka on toimivalla lääkityksellä. Monet ajattelevat, että suurin todennäköisyys saada hiv on suojaamaton seksi henkilön kanssa, jolla on todettu hiv-infektio. Käytännössä suurempi todennäköisyys on saada tartunta henkilöltä, joka ei tiedä omaa hiv-statustaan.

Mitä tulee WHO:n uutiskärkeen, on kaikkein suurin epäkohta nykyisessä tilanteessa myös Suomessa se, että suurimmassa riskissä olevat henkilöt eivät saa sellaisia terveyspalveluita, joita he tarvitsisivat. Näihin palveluihin lukeutuu hiv-testaus. Suuren riskin ryhmiin kuuluville ei ole olemassa räätälöityä terveysneuvontaa saati matalan kynnyksen testauspalveluita valtakunnallisesti.

Niihin miehiin, joilla on seksiä miesten kanssa, lukeutuu hyvin eri tavoin käyttäytyviä ja ajattelevia ihmisiä. Tämä on käynyt ilmi myös Pro-tukipisteen mieserityiseen työhön keskittyvissä hankkeissa. Miehille kohdistetun terveysneuvonnan ja mahdollisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden pitäisi ottaa tämä monimuotoisuus huomioon.

Yksi näkökulma tähän monimuotoisuuteen on suhtautuminen suojaamattomaan seksiin. Joillekin kondomin käyttö voi tuntua epäluontevalta, tai jopa vastenmieliseltä. Työtä asenteiden muuttamiseksi pitää tehdä, mutta samalla pitäisi vakavasti harkita, voitaisiinko ennaltaehkäisevän lääkityksen käyttöönotolla vähentää uusia hiv-tartuntoja. Ennaltaehkäisevän pillerin vaihtoehtoa voi verrata raskauden ehkäisypilleriin. Omalla kohdallani hiv-tartunta on jo täysi-ikäinen lapsi, joka ei koskaan muuta pois kotoa.

Maailmassa on monta tällaista lasta. Suurella osalla näistä lapsista puuttuu se toinen vanhempi. Hiv jättää vieläkin monet meistä kantamaan sairauttaan yksin. Tästä syystä jokainen tartunta, joka olisi voitu estää, on turha tartunta.

Kari Tuhkanen
Mies miehelle -projektin koordinaattori